Tutustu jo päättyneisiin hankkeisiimme


PÄÄTTYNEET HANKKEET

Järkihanke
Maa- ja metsätalouden järkitekoja ympäristön ja Itämeren hyväksi

Hankkeessa etsittiin ja levitettiin järkeviä toimenpiteitä maatalouden vesienhuollon ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. JÄRKI Luonto- ja riista aloitti alkuvuodesta 2009 ja sen toinen viisivuotiskausi alkoi vuonna 2014. Projekti toimi ruohonjuuritasolla: tapasimme viljelijöitä, neuvojia, sekä paikallisia ja alueellisia virkamiehiä ja tunnistimme ongelmia olemassa olevista maatalousjärjestelmistä ja etsimme niihin ratkaisuja. Kun ruohonjuuritason toimijoita haastateltiin, ideat välitettiin päätöksentekotasolle vaikutusvaltaisen ohjausryhmän kautta. JÄRKI toi uudenlaisen ajattelutavan keskusteluun vesitaloudesta, luonnon monimuotoisuudesta ja maaseudun virkistyskäytöstä. JÄRKI-hanketta rahoittavat Sophie von Julinin säätiö, Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö, ympäristöministeriö ja maaseudun kehittämisohjelma.

Peltopyyhanke
Maatalousluonnon monimuotoisuuden edistämistä

Vuonna 2007 Luonnon- ja riistanhoitosäätiö aloitti peltopyyn kannanhoitohankkeen, jossa metsästäjien ja maanomistajien kanssa yhteistyössä parannettiin paikallisen peltopyykannan tilaa eri alueilla Suomessa.

Pitkän ajan tavoitteena oli elinkykyisen ja kestävää käyttöä sallivan luontaisen peltopyykannan palauttaminen lajin entisille pääesiintymisalueille. Kentällä tehtävän kannanhoitotyön lisäksi hankkeessa edistettiin Suomen luonnonvaraisen peltopyyalalajin tarhausta, sekä tarjottiin neuvontaa ja tiedotusta peltoriistalajien kannanhoitoa koskien. Hanke toteutti Maa- ja metsätalousministeriön julkaisemaa Suomen peltopyykannan hoitosuunnitelmaa.

Riista ja ympäristötuet -hanke

Vuoden 2011 loppupuolella Luonnon- ja riistanhoitosäätiö käynnisti maatalousluonnon monimuotoisuuden hoidon monihyötyjä yhteen nivovan selvityshankkeen. Hankkeen ensivaiheessa tuotettiin asiantuntijahaastatteluiden, tutkimustiedon ja käytännön työntekijöiden, eli maanomistajien, avulla sopivasti jalostettua tietoa maa- ja metsätalouspoliittisen päätöksenteon tueksi. Hankkeessa identifioitiin pullonkaulat, jotka hidastavat ympäristötuen parhaiten ympäristön tilaan vaikuttavien toimenpiteiden toteutettavuutta, ja pyrittiin löytämään niihin ratkaisuja seuraavaa ohjelmakautta silmällä pitäen. Hyväksi koettuja ratkaisuja vietiin osaksi uutta Maaseudun kehittämisohjelmakautta 2014-2020. Hankkeen loppuraportissa vuonna 2014 esiteltiin tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla maatalousympäristön monimuotoisuutta pystytään kohentamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti, normaalien viljelytoimien rinnalla.